Hempan ja Askan, kuten muidenkin koirien vapaana juoksentelu metsässä päättyi kuun vaihteessa. Nyt on lenkkien aika isännän kanssa. Toivottavaa on, että irrallaan olevat pystykorvat eivät aiheuta nykyistä enemmän ongelmia lenkkiteillä.

Päättynyt kausi osoitti Hempan ja Askan kovaa kehittymistä. Aska on kasvanut pienestä pennusta jo korkeudeltaan aikuisen mittoihin. Korkeutta taitaa Askalla olla 38-39cm (vähän vaikeaa toi tarkempi mittaus). Askan kanssa oli huonoa tuuria kelien suhteen, milloin oli jäistä keliä, milloin pakkasta, milloin taas lunta oli liian paljon. Tärkeinpänä itse näen kovan metsästysinnon Askalla. Uskon, että ensi syksy tulee olemaan jo oikein hyvä pidentyvine ajominuutteineen.

Hempan kehitys meni harppauksella eteenpäin. Kehityksestä tietenkin osoituksena ovat ajotulokset. Ehkä tärkeimpiä asioita tapahtui kuitenkin kokeiden ulkopuolella. Liekö nenäpunkkihäädön ansiota, mutta lokakuun puolesta välistä alkaen yöjäljelle ääntäminen oli käytännössä täysin poissa. Sain vihjeen nenäpunkin aiheuttamista mahdollisista ongelmista yhdeltä ajokoiramieheltä ja sen perusteella em kuuri annettiin kaikille koirille.

Itselle oppina oli esim sään ja kelin vaikutus ajoon. Varsinkin Hempan äänessä oli isoja eroja kostean ja kuivan kelin ajoissa. Äänien määrä kostealla ohuella lumella oli selkeästi suurempi. Pari kertaa luulimme ajoon tulleen toisen koiran, koska haukku oli niin selkeästi kaksiäänistä. Oli myös mukavaa seurata muiden koirien työskentelyä tuomaritehtävissä. Mielestäni beagleissa on todella monella tavoin työskenteleviä koiria. Koirien ominaisuudet vaihtelevat ja se tekee niiden arvioinnista osaltaan mielenkiintoista. Isoja eroja näyttää olevan varsinkin hakulaajuuden ja yhteydenpidon osalta.

Nyt on noin 160 päivää, kun taas päästään metsään. Eiköhän jotakin keksitä elokuun loppua odotellessa.

- Hempalle keksittiin "valosilmät" kaamosajan varalle. Virta tulee tutkapannan akusta...