Aska ja Hemppa pääsivät lauantaina ja sunnuntaina metsään. Aska oli toisen isäntänsä kanssa seikkailemassa. Merkittävin asia oli Askan uintireissu suo-ojassa. Ojassa oli kuulemma ohut jääkerros, joka petti ja ylös Aska pääsi vasta isännän avustuksella. Onneksi näin.

Askan alueilla ei jäniksiä tuntunut olleen ja niinpä Aska oli yrittänyt keksiä itselleen ja isännälleen muuta viihdykettä.

Viikonloppuna oli vaikea keli, josta kertoo osaltaan lähialueilla olleet ajokoirien karsintakisat. Tulokset edellisissä jäivät selvästi odotettua vaisummiksi monen koiran osalta.

Hempan ajo lauantaina alkoi noin tunnin haun jälkeen. Ajo oli selvästi vaisumpaa kuin alkuviikosta. Jänis oli aikuinen ja tosi isokokoinen. Kävi mielessä, että mitä jos tuollainen hyökkääkin Hempan kimppuun, korvaakohan vakuutus. Ajo meni lopulta tiheään suo-ojitukseen, jossa on lähes läpipääsemätön risukko. Niinhän siinä kävi, että jänis vaihtui "turvallisemmaksi" paljon ensimmäistä pienemmäksi jussiksi. Ajosta Hemppa sitten aikanaan sai oman "palkinnon" ja isäntäkin osansa.

Sunnuntaiksi keli edelleen huononi. Aukeilla lumi oli pehmyttä, mutta puiden alla ja risukoissa pinta oli jäinen. Hemppa kuitenkin onnistui kaivamaan jussin ylös. Ajoa ei kestänyt kuin kymmenen minuuttia  päättyen kivilouhikkoon. Kun Hemppa totesi, että isäntä ei aio lähteä vielä kotiin tervastulista päätellen, alkoi uusi haku. Jussi löytyi ja ajo oli olosuhteisiin nähden kohtuullista. Haukku oli selvästi parempi kuin lauantaina. Liekö etäisyys jussiin ollut lyhempi? Ajoa kesti noin 40min päättyen lopulta tiehukkaan. Kun keli ei ollut hääppöinen, oli aika sammuttaa tulet , kytkeä Hemppa ja lähteä kotiinpäin.